Päättäväisenä tyttöjä aikoi tehdä kannessa esiintyvän toukan. Sehän me sitten tehtiin, ilman alkupeärisessä mallityössä olevia jojoja.
Tytär valitsi kankaat, opetteli ompelemaan sekä käsin että koneella. Lopulta täytti vanulla ja kokosi toukaksi. Minä autoin kasvoissa ja tuntosarvissa, tyttären ohjeistaessa ja valvovan silmän alla. Niinpä hänellä on nyt Aleksanteri Toukka. Osat on kiinnitetty toisiinsa narulla, joten Aleksanteri on liikkuvainen ja taipuisa.
Alkuperäisessä oli jojo, mutta tyttären valinta "peräpääksi" oli kukkanappi, hyvä valinta sanoisin. |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti