Kenkälaatikon toinen elämä

Aikanaan on tullut yksi jos toinenkin kenkä ostettua. En ole fanaattisimmasta päästä kenkähullu koskaan ollut. Huomaan silti, että tyhjiä kenkälaatikoita on tullut hamstrattua kotiin eikä ne aina ole tulleet meille ilman kenkiä...

Poika on aika suurien linjojen mies mutta kyllä hänelläkin erilaista pikkusälää pöytä tursuaa. Nyt sitä saa kesytettyä vähän laatikkoon. Idea lähti siitä että luulin ostaneeni Tigerista tavallista harlekiini-kuvioista pakkauspaperia rullan mutta se olikin kontaktimuovia. Kun samaa tavaraa oli kotona vielä mustanakin niin tästä tuli vallan mallikas kokonaisuus. Vähän trendikästä Fermlivingin tyyliä. Ne vaan osaa laittaa ruudut kulkemaan suoraan, ehkä minäkin ensi kerralla.

Kontaktimuovilla päällystäminen oli muuten helpompaa kuin paperin liimaaminen joko liisterillä tai liimalla.

Tabletin uudet vaatteet

Meille rantautui uusia teknisiä vempaimia, muka lapsille pitkien automatkojen varalle. Vanhemmat niissä tuntuu enemmän kiinni olevan.  Tabletti pääsi perheen kanssa matkalle ja sai suojakseen pehmustetut kuoret. Vähän tuli nafti vaikka oli mielestäni ajatellut koneen paksuuden saumanvaroissakin. Tosin ei tullut käytettyä mittanauhaa, koskahan oppisi?

Bellen villasukat

Kun kerran Tähkäpääkin oli jo omansa saanut, oli aika tehdä Bellelle omat sukat. Alkaahan syksy hyydyttämään varpaita nukeillakin. Lankana loppunökkösiä Schoppel Wollen Zauberballista ja 2,5 puikoilla tikuttelin 32 silmukkaa normaalin sukan tapaan. Identtisiä raidoitukseltaan eivät ole, ei pitänytkän olla.

Kovin ovat käsityöt pieniä ja muut kiireet suuria...

Värjäystä meditoiden

 Luettuani  Maarit Humalajärven ansiokkaasta työstä kasvivärjäyksen tiimoilta päätin minäkin ottaa selvää kontaktivärjäyksestä. Ihana kokeilu, ei tullut kiire eikä hiki. 

Ensin marja-aroniat pataan ennenkuin rastaat ehtivät ensin. Sitten kiehumaan väriliemeksi. Mutkia suoriksi siten että puretusaine aluna ja värjättävä materiaali samalla kerralla pataan. Mitään en mitannut, mutumenetelmällä vaan. 

 Sekä marjat että värjättävät kankaat tiukkaan pussiin ja saunan lattialle. Meillä on saunassa lattialämmitys joten systeemi pysyi jonkin verran lämpimänä koko ajan.

 Eräänä päivänä mies kysyi kauanko se kokeilu siellä saunassa oikein muhii? Muistelin että 2 viikkoa oli kulunut ja oli aika avata vienosti käyneeltä tuoksuva tuotos. 

Pellavahuivi sekä puuvillabatisti-kangas olivat saaneet hienon luumunpunaisen värin joka varsinkin pellavassa säilyi intensiivisenä huuhteluiden ja kuivumisen jälkeen. 

Värjäys oli epäilyistäni huolimatta tasainen eikä kankaisiin jäänyt epämääräisiä tuoksuja. Pellavahuivin olin aikanaan ommellut vaalealla langalla joten se pitänee vielä ommella uudelleen. 

Ehdottomasti hauska tapa värjätä kasveilla. 

Maarit tekee kyllä paljon muutakin mielenkiintoista. Tutustua voi täällä.

Huivi kaulaan

Yhdellä kesälomareissulla kylmä hiipi kaulaan, ostimme tyttären kanssa huivin jota kylmyyksissämme lainailimme toisillemme. Eskarilaisen vaatevärivalikoimaan mahtuu kuitenkin paljon eri värejä joten vihreän syystakin kaveriksi ompelin puuvillahuivin. Kangas Eurokankaasta ja ohjetta voi seurata vaikka täältä.

Lidlin leimasimen ostin myös, yritän tiheämmällä tahdilla myös merkitä tekemisiäni. Koko leimasin on omasta mielestäni lelu. Kankaalle se teki vain suurta tahraa. Leimasiväri on kuitenkin pesunkestävää kuten näkyy. Jatkossa leimaan erilliselle nauhalle ja kiinnitän sen, tai harjoittelen ja harjoittelen. 

Hääkortti

Just ennen lähtöä häihin tein kortin. Miten se jääkin viime tippaan kun näistäkin häistä oli 5 kk etukäteen tiedetty? 

Reikiä korttiin ja kirjontaa kolmisäikeisellä muliinilangalla perään. Saattais joku luulla että siihen meni enemmän kuin 10 minuuttia. 

Pitsikuvio paperille auringonvalosta

Kolme Katariinaa

Olen joskus lukenut C.J. Gardbergin kirjan Turun linnan kolme Katarinaa. Viehättävä kirja Turun linnan historiasta 1500-luvulta Kaarina Hannuntyttären, Katarina Jagellonican ja Kaarina Maununtytär elämän kautta. Suosittelen.

Suosittelen myös Mekkotehdas kirjaa jossa on kaava Katariina-mekkoon. Tein niitä kolme. Isosiskolle lila "testimekko" ja  pikkusiskolle vaaleanpunaisena. Pitivät neljättä päivää putkeen ennenkuin sain pesuun.

 

Testimekosta muutin vähän kuminauhojen ja helman pituuksia, lisäsin vuorinkin. Isosisko pääsi kummisetänsä morsiusneidoksi eikä vaatteiksi ollut erityisiä toivomuksia. Siispä kolmas Katariina.

Huivi on äidin, sillä kelpaa juhlapaikalla kerätä käpyjä..

Kaikki kankaat Eurokankaasta.