Pehmokoirapannat

Kun meiltä lähdetään jonnekin tulee Pessi-haisunäätä ja Täplä-koira aina mukaan. Tällä kertaa huoli jomman kumman häviämisestä aiheutti etukäteen huolta. Lupasin omistajille tehdä eläimille pannat jossa on yhteystiedot, hukkuessaan löytäisivät tiensä sitten mahdollisesti takaisin kotiin. 

Joskus pienet työt ovat kovin merkityksellisiä. 

Uusioseinätekstiili

Kotona on aina ollut kangaspuut. Niillä on tullut nuoresta lähtien kudottua yhtä sun toista. Useampi vuosi sitten, joskus yläasteikäisenä, kudoin nämä pellavakankaat joiden väliin pujottelin pellavankukintoja. Työ käytiin kehystyttämässä ja tein myös tupasvillasta samanlaisia. Aika oli tartuttanut pölyt kiinni ja oli aika uudistaa työt. 

Isäni on sahannut eri puulajeista nappeja joten niiden käyttö tässä yhteydessä oli hyvä ratkaisu. Luonnonmateriaalista toiseen. Leikkasin kukinnot pois ja lisäsin nappeja tilalle. 

Tilkkutyyny

"Äiti, tee minullekin tälläinen.  Kauanko sulle menee tälläisen tyynyt tekemiseen?" Mitähän vastais, kun totuus on että kuukausi meni, mutta siitä tehokasta työaikaa oli ehkä päivän verran. Kuvastaa hyvin miten projektit ovat kovin pitkiä. Mutta siis valmistakin on tullut.

Kauris -kuvio on talteenotettu blogista, sai ottaa vapaasti käyttöön. Valitettavasti lähde ei nyt tähän hätään löytynyt. Laitan heti kun löytyy, ei siis ole omaa piirustustaitoa.

Olen kuullut että kaupan käärepaperi, siis se vahattu jota käytetään liha- tai kalaostoksen päällä, olisi mainio kankaanpainantakaavion materiaali. Toimihan se. Kuvio piirretään paperille, leikataan ja silitetään kankaalle vahapuoli kangasta kohden. Tarttuu hyvin, voi poistaa vain vetämällä ja on siisti käyttää. Suosittelen. Luulisin että ei ole väliä minkä kaupan paperia käyttää, se toisenkin suuren kotimaisen ketjun käärepaperi näyttää ihan yhtä toimivalta.

Painantakuvio jäi vähän vaisuksi joten ääriviivat piirsin vielä tummemmalla turkoosilla tekstiilitussilla. Reunoille ompelin turkoosien kansgaspalojen loppuja crazy-tekniikalla ja loppuun kirjekuorimallilla tyynyksi.

Keskeneräisiä

Tällä hetkellä valmiiksi tulee vain keskeneräistä. "Uutta ei saa aloittaa ennenkuin jotain on tehty valmiiksi" -mantraa täällä hoen eikä sillä ole mitään merkitystä.

Nyt kokeilin kalanruotoblokkia (herringbone). Tuli kuitenkin laskuvirhe, yksi pala pitää vielä ommella ennenkuin voi unohtaa tämä hetkeksi. Saanpahan aikaa miettiä miten blokit lopullisesti asettelisin.

Ompelin blogit tavallisen kopiopaperin päälle. Reunat ovat silloin helppo tasata, vinoonompelu ei vedä mutkalle ja muutekin on huoleton menetelmä. Blokkien yhdistämisen jälkeen on tosin paljon paperin repimistä pois. Kun ommellessa käyttää lyhyttä tikin pituutta, lähtee paperi melkein kuitenkin kuin itsestään. 

Ei loksahda tilkkupalaset paikoilleen

Tässä vaiheessa tilkkutyötä tuntuu aina jotenkin epätoivoiselta. Ensi värejä miettii ja pohtii, joskus viikkojakin. Sitten leikkaa ja ompelee. Yleensä ne jotenkin sopii toisiinsa, nyt alkumielikuva ei vain jotenkin loksahda paikoilleen. 

Tällaista ihan simppeliä piti tulla. 

Poistin silmää haittavat palat, tulkoon niistä jotain muuta.

Järjestelin uudelleen. 

Seuraavastakin kokeilusta vasta tylsä tulikin.

Grrrr. Kun palkkatyössä on tukahduttavaa etsin hetkeni ommella kotona edes vähän. Usein en ehdi montaa minuuttia kauempaa, yleensä se riittää ajatusten purkuun. Tämän piti olla vain nopea juttu ja selväksi mietitty ja nyt se(kin) junnaa paikoillaan.  

Vesirokkoprinsessat

Tyttärien vesirokon aikaan ehti hetkeksi istahtamaan koneen äärelle. Pitkään työn alla olleet prinsessapuvut tulivat lopulta valmiiksi. Viime tipassa sanoisin, hameen helmat eivät ole niin pitkät kuin projektin alkamisen aikoihin.

Isommalla prinsessalla tämä on jo toinen versio, ensimmäinen oli tullut pieneksi ja siihen oli tarttunut ikilikaa. Prinsessatkin suttaavat tomaattisella spagettikastikeella. Vanhasta puvusta saattoi kuitenkin hameosan vielä käyttää uudelleen, tylli uusittiin repeytyneen tilalle. 

Kankaat löytyivät kotoa. Isomman prinsessan pukuun hopeanauhat sain miehen maailmanmatkaaja tädin kaappien kätköistä, ne on tuotu aikoinaan Lontoosta asti. Etukoristeet tehty Hot fix -kimallekalvolla.

Tähtipaita pojalle

Uusimassa Ottobre -lehdessä oli mielenkiintoinen t-paidan kaulusratkaisu. Ajattelin kokeilla kyseessä olevaa Formal and fun -paitaa. Kankaan ja resorin ostin syksyllä Triteksiltä, sieltä kun aina löytyy kaikkea kivaa ja edulliseen hintaan. 

Paita pääsi jo koulupaidaksi, kuvaaminen olikin sitten toinen juttu..